Säännöt
Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 17.02.2025 10:52:30
1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen VEO ry ja sen kotipaikka on Rääkkylä. Yhdistyksen toimialue on koko maa.
2. TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomessa puhdasrotuisten ja terveiden itäeuroopanpaimenkoirien kasvatusta ja jalostusta sekä niiden käyttöä ja tunnetuksi tekemistä.
3. KIELI
Yhdistyksen kieli on suomi.
4. TOIMINTA
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:
Tekemällä yhdistyksen toimialaan kuuluvaa valistustyötä rodun asianharrastajien, nuorison, yleisön ja julkisen vallan keskuudessa, julkaisemalla jäsenjulkaisua, järjestämällä keskustelu,
neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, kursseja, näyttelyitä sekä kokeita ja kilpailuja.
Suorittamalla jalostusneuvontaa seuraamalla rotuun liittyvää kehitystä niin kotimaassa kuin
ulkomailla ja tekemällä alan kehittämiseen liittyviä aloitteita.
Ylläpitämällä yhteyksiä jäseniinsä, alan keskusjärjestöön, kennelpiireihin ja muihin
kennelyhdistyksiin sekä antamalla tarvittaessa lausuntoja ja muuta apua järjestön toimialan
puitteissa, ulkomuototuomarikoulutuksessa, koetuomarikoulutuksessa, rotukirjan ja
koirarekisterin pidossa ym. vastaavilla tavoilla.
Varat toimintaansa yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, joiden suuruuden määrää yhdistyksen
vuosikokous.
Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää erilaisia maksullisia huvitilaisuuksia, panna
toimeen rahankeräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia, omistaa toimintansa kannalta tarpeellista
kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
Yhdistys voi liittyä sen tarkoitusperiä palveleviin yhdistyksiin.
5. JÄSENET
Yhdistyksen jäseniä ovat yksityiset henkilöt. Jäsenet ovat vuosi-, perhe-, nuoriso-, kasvattajaja kunniajäsenet sekä kunniapuheenjohtaja.
Vuosijäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnasta kiinnostunut.
Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun ja vain liittyessään liittymismaksun.
Sivu: 2/5
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä jäsen sellaisesta perheestä, jonka joku muu jäsen on jo
yhdistyksen vuosijäsen, jos perhejäseneksi haluavalla on sama osoite kuin vuosijäsenellä.
Perhejäsenmaksu on sama kuin nuorisojäsenmaksu, eli puolet varsinaisesta jäsenmaksusta.
Perhejäsenellä ei ole liittymismaksua.
Nuorisojäseneksi katsotaan henkilö, joka on alle 18-vuotias. Nuorisojäsen on nuorisojäsen
sen vuoden loppuun asti, kun täyttää 18-vuotta. Sen jälkeen nuorisojäsenyys muutetaan
hänen suostumuksellaan yhdistyksen muuksi jäsenyydeksi. Nuorisojäsenmaksu on puolet
varsinaisesta jäsenmaksusta. Nuorisojäsen maksaa vuosikokouksen määräämän
liittymismaksun.
Kasvattajajäseneksi katsotaan yhdistyksen kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut jäsen.
Kasvattajajäsen maksu määrätään vuosikokouksessa vuosittain. Kasvattajajäseneltä ei
peritä liittymismaksua.
Kasvattajajäsen voi liittää pentueidensa omistajat heidän suostumuksellaan yhdistyksen
vuosijäseneksi kuuden (6) kuukauden sisällä pentueen syntymisestä, ilman liittymismaksua.
Kasvattajan lisäämään vuosijäsenen maksu on puolet varsinaisesta jäsenmaksusta.
Yhdistyksen johtokunnan ehdotuksesta voidaan kunniajäseneksi kutsua henkilöitä, joille
yhdistys tahtoo osoittaa erityistä kunnioitusta tai kiitollisuutta. Ehdotus alistetaan yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen hyväksyttäväksi, jolloin päätöksen tekoon vaaditaan 3/4
annetuista äänistä. Kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin vuosijäsenillä, mutta he ovat
vapaat jäsenmaksuista. Yhdistyksen jäsenet hyväksyvät johtokunta. Kunniajäsen voi olla
myös ulkomaalainen henkilö.
Kunniapuheenjohtajaksi voi yhdistyksen kokous johtokunta ehdotuksesta yksimielisellä
päätöksellä valita erittäin ansioituneen entisen puheenjohtajansa. Kunniapuheenjohtajia voi
olla useampia. Kunniapuheenjohtajilla on samat oikeudet kuin vuosijäsenillä, mutta he ovat
vapaat kaikista maksuista.
Vuosi-, perhe-, nuoriso- ja kasvattajajäsenet hyväksyvät johtokunta.
Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet hyväksyvät yhdistyksen kokous johtokunnan
esityksestä.
Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenluetteloa, johon merkitään jäsenen nimi osoite
puhelinnumero ja sähköposti sekä ulkomaalaisen osalta kansallisuus. Jäsen on velvoitettu
ilmoittamaan jäsenrekisterinhoitajalle yhteystietomuutoksista. Jäsenelle varataan
pyydettäessä tilaisuus tutustua häntä koskeviin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen
luovuttamisesta säädetään muutoin henkilörekisterilaissa (471 /87).
6. JÄSENEN EROAMINEN
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen
puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole maksanut jäsenmaksuaan kahden (2) kuukauden
kuluessa eräpäivästä. Johtokunta käsittelee maksamattomat jäsenmaksut johtokunnan
kokouksessa ja hyväksyy heidät eronneeksi.
Jäsen voidaan erottaa, mikäli hän toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan.
Jäsen voidaan erottaa, jos hän ei täytä enää laissa määrättyjä sääntöjä tai toimii muuten
hyvien tapojen vastaisesti. Jäsen voidaan erottaa, jos hän vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa
huomattavasti. Erottamiseen vaaditaan vähintään 3/4 yhdistyksen kokouksessa annetuista
äänistä.
Sivu: 3/5
Jos jäsen toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan tai muuten hyvien tapojen
vastaisesti, tai jos jäsen menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti on
vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, yhdistyksen varsinaisella kokouksella on oikeus erottaa
jäsen yhdistyksestä. Erottamiseen vaaditaan vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksestä eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta sen varoihin.
7. HALLINTOELIMET
Yhdistyksen hallinnosta huolehtii vuosikokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluu
puheenjohtajan lisäksi 2-6 hallituksen muuta varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä.
Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi ja muut johtokunnan varsinaiset jäsenet kahdeksi
vuodeksi siten, että puolet on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen kerran erovuorossa
olevat valitaan arvalla. Varajäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi. Johtokunta valitsee sihteerin
ja rahastonhoitajan, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta. Johtokunta valitsee
varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään
puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajansa kutsusta. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä.
Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Johtokunnan tehtäviin kuuluu:
- kutsua yhdistys kokouksiin
- valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
- panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
- huolehtia varojen hankinnasta ja tilinhoidosta
- hyväksyä uudet jäsenet
- edustaa yhdistystä ja vastata yhdistyksen puolesta
- perustaa toimikuntia ja valvoa niiden toimintaa
8. TOIMIKUNNAT
Johtokunta asettaa tarpeellisen määrän alaisuudessaan toimivia toimikuntia valmistelemaan
tai hoitamaan niille annettuja tehtäviä. Toimikunnilla ei tarvitse olla kauden pituutta, voi toimia
tarvittavan ajan ja lakata toimimasta sen jälkeen. Ainoastaan jalostustoimikunnan kausi on
kahden (2) vuosikokouksen välinen ajanjakso.
Jalostustoimikunnan puheenjohtajan valitsee vuosikokous ja puheenjohtaja valitaan kahdeksi
toimikaudeksi. Jalostustoimikunnan puheenjohtaja kokoaa toimikunnan, jonka johtokunta
hyväksyy. Toimikunnan jäsenellä tulee olla käytynä vähintään kasvattajan tai
jalostusneuvojan peruskurssi tai niitä vastaavat tiedot. Jalostustoimikunta koostuu 2-6
yhdistyksen jäsenestä, josta vähintään yksi (1) on johtokunnan jäsen. Jalostustoimikunta voi
käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Muiden toimikuntien puheenjohtajat valitsevat
johtokunta ja heidän toimiaikansa on yksi toimikausi. Toimikuntien puheenjohtajat kokoavat
toimikunnat, jotka johtokunta hyväksyy. Toimikunnan jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen
jäsen, eikä toimikunnan koolla ole koko rajoitusta.
9. YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle johtokunta. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään
neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta lähettämällä kutsu sähköpostilla kullekin
jäsenelle ja julkaisemalla se yhdistyksen jäsenryhmässä tai yhdistyksen nettisivuilla.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain johtokunnan määräämänä päivänä toukokuun
loppuun mennessä.
Yhdistyksen kokous voidaan johtokunnan niin päättäessä pitää myös tietoliikenneyhteyden
Sivu: 4/5
tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai johtokunta katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti johtokunnalta pyytää. Kokous on
pidettävä viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa pyynnön esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella yhdistyksen vuosi-, perhe-, nuoriso-, kasvattaja- ja
kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla yksi (1) ääni läsnä olevana tai poissaolevana
valtuutettunsa kautta. Kokouksessa paikalla oleva yhdistyksen jäsen voi äänestää
valtakirjalla enintään yhden (1) poissaolevan jäsenen puolesta. Edustus- ja äänioikeuden
edellytyksinä yhdistyksen kokouksissa on vuosi-, perhe-, nuoriso-, ja kasvattaja jäsenillä, että
jäsenmaksu on suoritettu.
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin
määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänestykset on suoritettava umpilipuin,
mikäli vähintään kaksi (2) äänioikeutettua osanottajaa sitä pyytää.
VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen
suuruus
8. Valitaan joka toinen vuosi johtokunnan puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi vuodeksi,
valitaan johtokunnan jäsenet erovuorossa olevien tilalle ja valitaan johtokunnan varajäsenet.
9. Valitaan jalostustoimikunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi
10. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tilintarkastaja
ja varatilintarkastaja
11. Valitaan mahdolliset edustajat Suomen Kennelliiton ja kennel yhdistysten kokouksiin
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut ja kokoukselle esitetyt asiat sekä muut asiat
ottaen huomioon yhdistyslain 23:n ja 24:n pykälän määräykset.
Mikäli yhdistyksen varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle (3) kolme viikkoa
aikaisemmin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10. NIMENKIRJOITUS
Yhdistyksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus yksin. Yhdistyksen
varapuheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Johtokunta voi tarvittaessa myös määrätä valitsemansa henkilön yksin kirjoittamaan
yhdistyksen nimen.
11. TALOUDEN TARKASTAMINEN
Yhdistyksellä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai kaksi toiminnantarkastajaa ja
kaksi varatoiminnantarkastajaa, jotka valitaan vuosikokouksessa tehtäviinsä vuodeksi
kerrallaan.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan
Sivu: 5/5
vuosikertomus on annettava
tilintarkastajille / toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta.
12. JÄSENMAKSUT
Jäsenmaksujen suuruuden määrää vuosikokous. Maksu on suoritettava
eräpäivään mennessä. Kunniajäsenet ja -puheenjohtajat ovat jäsenmaksu vapaita.
13. SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta voidaan ottaa esille
yhdistyksen kokouksessa, jos se on kokoonkutsussa mainittu. Jotta päätös hyväksytään,
vaaditaan käsittely kahdessa perättäisessä, vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä
kokouksessa, jolloin ehdotusten on kummassakin kokouksessa saavutettava vähintään
kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa tai
tullessa lakkautetuksi, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen yhdistyksen kokouksen
tekemän päätöksen mukaisesti yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen varat luovutetaan sen purkautuessa
samoja tarkoitusperiä edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle tai rekisteröidylle yhdistykselle,
joka ajaa eläinten hyvinvointia, yhdistyksen viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen
tekemän päätöksen mukaisesti.
Muuten noudatetaan, mitä yhdistyslaissa säädetään.