Vuoden VEO 2024
Vuoden Käyttö VEO ja Vuoden Näyttely VEO 2024
Kutkuttavan tiukka kisa on nyt ratkennut ja tulokset ovat tässä!
Vuoden Käyttö VEO kisaan osallistui yhteensä viisi koiraa ja Vuoden Näyttely VEO kisaan neljätoista koiraa. Vuoden Näyttely VEO kisan kahdella parhaalla oli täsmälleen sama määrä pisteitä yhtä monesta näyttelystä, tälläkertaa voiton ratkaisi ryhmäkilpailussa sijoittuminen!
Tulemme olemaan yhteydessä kilpailun voittajiin sähköpostitse.
Kaikkien osallistuneiden kesken on nyt myös arvottu tuotepalkinnot, ja voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse.
Onnittelut kaikille kilpailussa pärjänneille, ja kiitos kaikille mukaan osallistuneille!
Vuoden Käyttö VEO 2024 - KOWHAI DIIPA DAAPA
Vuoden Näyttely VEO 2024 - ROGER
Vuoden Näyttely Juniori 2024 - ROGER
Vuoden Näyttely Pentu 2024 - SARKASTINEN ELÄMÄNASENNE
Vuoden Näyttely Veteraani 2024 - KARELIAN GUARD VIMMA
Vuoden Näyttely Kasvattaja 2024 - SARKASTINEN
Vuoden Käyttö VEO 2024
Kowhai Diipa Daapa eli Saaga
Saaga on kohta 4-v. täyttävä minun ensimmäinen VEO. Meillä on kotona kaksi australianterrieriä ja olin pohtinut niiden kaveriksi isompaa koiraa. Saksanpaimenkoira jäi pois laskuista sen nykyisen ulkonäön ja luonteen takia, en halunnut herkkähermoista luisuselkäistä piippaajaa ja epäilin, että käyttölinjaiseen ei omat rahkeet riittäisi. Tutustuin siis VEOihin, ja totesin, että diesel-malli sakemannista kuulostaisi oikein hyvältä. Seurailin Facebookin VEO-ryhmää, viestittelin ihmisten kanssa ja pääsin myös tutustumaan VEOihin livenä, näistä iso kiitos asianomaisille!
Saaga tuli meille onnenkantamoisen kautta, olin ollut kyseisestä pentueesta kiinnostunut ja jo heti kertonut kasvattajalle, että minua kiinnostaa näyttelyt harrastuksena, joten toiveena pentueen rauhallisemmasta päästä oleva pentu eikä niinkään vietikäs ja harrastavaan kotiin sopiva, mutta kaikki pennut olivat varattuja. Peruutuksen myötä vapautui juuri sopiva pentu kuitenkin tarjolle ja kun kävin katsomassa pentuja, se oli menoa. Saaga muutti meille.
Alunperin tarkoituksena oli käydä Saagan kanssa näyttelyissä, ja sen lisäksi jossain pentukurssilla ja peruskurssilla hakemassa eväitä arkeen. Ehdimme muutamassa pentunäyttelyssä käydäkin, kunnes Saagalle iski mörköikä päälle, ja kaikki oman perheen ulkopuoliset koirat ja ihmiset muuttuivat liian jännittäviksi. Tässä menikin omistajalla sormi suuhun, kun sosiaalistaminen ja peruskoulutus oli sujunut kivasti, mutta nyt takapakkia tuli reippaasti. Ei muuta kuin lisää kursseja ja koulutusta, kotisohvalle ei jääty makaamaan ja tilannetta ihmettelemään!
Nyt Saaga täyttää kohta neljä vuotta, ja sen kanssa on käyty jos jonkinlaisilla kursseilla, mm. Pentukurssi, Jatkokurssi, Arkitaitokurssi, Rally-tokon alkeet ja jatkot, Harrastuskoiran pohjataidot yms... Lisäksi ollaan käyty yksityistunneilla ja osallistuttiin myös Jaana Pohjolan haasteellisten koirien kurssille. Näistä kursseista syttyi innostus Rally-tokoon, koska Saaga rakastaa tekemistä, silloin kun tilanne ei ole sille liian haastava, että pystyy keskittymään.
Edelleenkin Saaga on epävarma uusista ihmisistä ja se ei ole koirasosiaalinen oman perheen ulkopuolisten koirien kanssa, mutta se ei kuitenkaan ole aggressiivinen, vaikka siltä näyttääkin, epävarmuuttaan vaan peittelee. Oman perheen ulkopuolella se tulee toimeen ainoastaan Pate-isän ja Sisu-veljen kanssa, kun niillä riittää itsevarmuus katsoa rauhallisena karvat pystyssä räyhäävää omaan pihaan saapuvaa vierasta... Kotioloissa Saaga toimii hienosti oman perheen koirien kanssa ja rivitaloasunnossa tietää normaalit asumisen äänet, ei reagoi naapureiden ääniin ja samoin ulkona autot, fillarit, mopot yms jätetään huomiotta, mutta vieraat ihmiset ja koirat on edelleenkin meillä haasteena.
Rally-tokoa lähdettiin kokeilemaan viime vuoden keväänä, miten meiltä onnistuisi kontrolloidussa ympäristössä eli halli-kisana starttaaminen. Ensimmäinen kisa meni aivan penkin alle. Saaga stressaantui vieraassa hallissa ja kun ensimmäisen kisan yhteydessä on eläinlääkärin tarkastus ja mittaus kisakirjaa varten eli vieraita ihmisiä tuli iholle, ei se pystynyt rauhoittumaan ennen omaa vuoroa, vaan kävi niin kierroksilla, että pyörähti kehänauhan ulkopuolella ja hylättyhän siitä tuli. Tästä otettiin opiksi, ja kisapaikkana meillä jatkossakin oli vain halleja, ulkokisat ei meiltä onnistuisi, ja hallikisoistakin suosittiin niitä, joissa on iso ja mahdollisimman rauhallinen odotusalue tai mahdollisuus siihen, että sisään tullaan suoraan suoritusalueelle. Tämän myötä Alokas-luokka mentiin läpi viidellä kisalla ja syksyllä käytiin myös Avoimessa luokassa kisaamassa, ja se menikin läpi suoraan kolmella kisalla. Näistä tulleet pisteet riittivät ykkössijaan Vuoden Käyttö VEO 2024 kilpailusta, mistä olen todella yllättynyt ja onnellinen. :)
Kaikenkaikkiaan eläminen ja oleminen Saagan kanssa on ollut hyvin opettavaista. Aiemmin katsoin terriereiden kanssa pitkin nenän vartta niitä, joiden koira rähisee hihnassa, ja mietin että kurin ja koulutuksen puutetta. Tämähän napsahti omaan nilkkaan Saagan myötä, ei se aina olekaan pelkästä "kurista ja koulutuksesta" kiinni, jos on epävarmuuttaan turhan reaktiivinen koira. Onneksi Rally-tokoa voidaan harrastaa ilman muita koirakontakteja ja ihmisetkään eivät tule tässä lajissa liian lähelle, joten tulevaisuuden tavoitteena on treenata kevät 2025 ja päästä kesällä starttaamaan Voittaja-luokassa. Toivottavasti jatkossa lisää VEOjen omistajia innostuu Rally-tokosta ja tuovat rotua esille tämän harrastuksen myötä, minulta on jopa tuomari tullut kisan jälkeen kyselemään rodusta ja sen käyttötarkoituksesta, joten kiinnostusta rotua kohtaan on!
Mukavaa alkanutta vuotta ja kevään odotusta kaikille VEOille ja omistajille toivottavat Kirsi & Saaga!
