Eri sukulinjat
Rodun kehityshistoria Leningradissa vuodesta 1945 aina vuoteen 1990 Venäjällä on suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti tehty työtä rodun kehittämiseksi. Maailmalla tunnetut kynologit Mazover A.P. Rodionova S.V., Gurevitš A. sekä Shar jättivät työnsä seuraaville Popova L.K, Trofimova S.N sekä muille kasvattajille, joiden työllä Leningradiinkin on saatu paljon puhdasrotuisia koiria jatkamalla vanhoja linjoja Main, Le Corsaire, Reinin, Cascade ym.
Vuosina 1971- 1975 oli mahdollisuus jakaa Leningradin koirakanta seitsemään sukulinjaan:
Ensimmäinen linja oli täysin ulkosiitos muun Leningradin koirankannan kanssa. Jalostus tässä linjassa perustuu ainoastaan ulkosiitokseen.
Toinen linja, Voittajasta Dingo K-313 (omistaja Embert, Riika) muovautui Riikan koirien yhdistelmistä sekä erittäin onnistuneista jälkeläisistä. Jalostustyö tässä linjauksessa perustui siihen, että erotettiin ja suojeltiin Riikan koirien ominaiset piirteet.
Kolmas linja, Voittajasta Corsair K-93, on koiramäärältään suurin linja. Tämä linja on jaettu kahteen alalinjaan: puhtaasti Leningradin alkuperää omaavat koirat ja koirat, joita on saatu yhdistämällä Leningradin ja Moskovan siitoskoiria. Tämän linjauksen pääasiallinen tarkoitus on tunnistaa ja löytää ne siitoskoirat, jotka voisivat tulevaisuudessa perustaa oman linjan.
Neljäs linja voittajasta Murat K-421 (omistaja Ershov). Murat oli siitoskoira, joka oli erilinjainen Leningradin pääkantaan ja antoi tuolloin erittäin mielenkiintoisia jälkeläisiä.
Viides linja mestarista ja voittajasta Enguri K-405 (omistaja Elelyanova). Enguri tuotiin Harkovasta Leningradiin siitoskoirapulan aikoina, jolloin sitä käytettiin laajasti ja se löytyy monen koiran sukutaulusta.
Kuudes linja voittajasta Tanzi K-402 (omistaja Rybin). Tanzin jälkeläisiä ovat Moskovalaisen jalostustoimikunnan uroskoirat, joita yhdistetään vain Leningradin kannan narttuihin.
Seitsemäs linja on koirakantaa, joissa on vain Leningradin vanhaa verta (Main jälkeläisiä ilman Corsaren verta sekä Anycharan jälkeläiset).